Les Lumières

Valistusajan kulttuurifestivaali

Teema 2017: Axel Von Fersen ja Marie Antoinette

Taustakuva: Elias Martin, Dans på Sveaborg (1764)

Arviot

Helsingin Sanomat, tiistaina 21.6.2016

Kulttuuri

Konserttiarvostelu: Valistusajan festivaali tutustutti yleisöä tänä vuonna muun muassa ”Ranskan Mozartiin”

Marie Antoinetten hovisäveltäjä osasi populäärin eksotiikan

KLASSINEN MUSIIKKI

XIV Les Lumières-festivaalin päätöskonsertti Ritarihuoneella. Les Agrémens, joht. Guy van Waas – Grétry, Gluck, Sacchini

MARJA RUMPUNEN onnistui taas löytämään mainion teeman johtamalleen Valistusajan kulttuurifestivaalille. Kuka tiesi aiemmin, että Kustaa III:n suomalaissyntyinen Pariisin-suurlähettiläs Gustav Philip Creutz (1731-85) auttoi belgialaista André-Ernest-Modeste Grétryä(1741-1813) nousemaan Ranskan klassismin ajan tärkeimmäksi oopperasäveltäjäksi. Marie Antoinetten hovisäveltäjäksi. Grétryä voi pitää peräti seitsemälläkymmenellä, pääosin koomisella oopperallaan ”Ranskan Mozartina.” Hän oli perillä suosituista intiaani-, turkkilais- ja arabialais-muodeista, joita hän hyödynsi ahkerasti monissa teoksissaan.

BELGIALAINEN, aikamme kenties etevin Grétry-esittäjistö Les Agrémens valloitti Guy van Waasin johdolla soitollaan joka oli yhtä hienostunutta kuin värikästäkin. Yhtyeen tanssinumerot – kaksi tambourinia, contredance, air pour les Nègres ja Danse Egyptienne – perustelivat kekseliäisyydellään Grétryn voittokulkua. Tamburiini, fagotit ja luonnontorvet, oboet ja korkeat huilut luonnehtivat raikkaasti ajan populaaria ja eksoottista makua.

GRÉTRN Le Huron –oopperan aarioissa Kamil Ben Hsain Lachiri teki mahtavan vaikutuksen antoisalla bassobaritonillaan. Aurore Bureaun mezzosopraano soi ihanan lämpimästi C.W. Gluckin Orfeus ja Eurydike –oopperan ranskalaisversion suosikkiaariassa J´ai perdu mon Euridice.

En ole aikoihin kuullut Julie Calbeten veroista barokkisopraanoa. Hänen aariansa Antonio Sacchinin oopperasta Renaud ja Grétryn suurenmoisesta Kairon karavaanista helisivät hurmaavasti.

KREIVIT Anckarbjelke ja itse Gustav Philip Creutz esittäjinään näyttelijät Joachim Wigelius sekä Carl-Kristian Rundman tarinoivat mielevästi aikakauden pariisilaiselämästä seurapiirijuoruineen.

Veijo Murtomäki

Herrasmiehen päiväkirja, 20.6.2016

Tämä belgialaisorkesteri orkesteri täytyy kutsua uudestaan Suomeen

Viime viikolla nautittiin Helsingissä ja Viaporissa jälleen valistusajan kulttuurifestivaalin Les Lumières´n tarjonnasta. Musiikkivieraaksi oli taiteellinen johtaja Marja Rumpunen kutsunut belgialaisen vanhan musiikin yhtyeen les Agrémens´n, jota on vuodesta 2001 johtanut leppoisa klarinetisti-urkuri Guy van Waas…

Kun se sunnuntaina täysikokoisena antoi toisen konserttinsa Ritarihuoneella, jo ylittyivät odotukset ja yleisössä roihusi kipinöivien musiikkikokemusten synnyttämä riemu.

Soitettavaksi oli Guy van Waas yhdessä Marja Rumpusen kanssa valinnut otteita pääosin André Grétryn näyttämöteoksista. Niiden lomassa kuultiin muutama numero Gluckilta ja Antonio Sacchinilta. Jälleen musiikkia, joka tottavie ansaitsisi suurempaa näkyvyyttä.

Miten sitten sanallistaisin kaiken sen mitä les Agrémens viikonlopun konserteissa tarjosi? Hankalaahan se on, mutta riittäisivätkö vaikka ylimalkaiset määritelmät tarkkaa, henkevää ja harjoituksissa tasapainoiseksi puntaroitua. Pelkkä diminuendojen ja crescendojen vaikutus ällistytti joka kerta. Helppo olisi ylistää puhaltajia - huilisti Jan Van den Borrea, oboisti Benoit Laurentia ja käyrätorvisteja Jean-Pierre Dassonvilleä ja Rozanne Descheemekeria. Mutta kun jousistokin oli niin hyvä,konserttimestari Dirk Vandaelen pitäessä ohjaksia, sellisti Hervé Douchyn turvatessa alarekisteriä. Laulusolisteista puhumattakaan: Aurore Bureau, Julie Calbete ja Kamil Ben Hsain Lachiri tulkitsivat osuutensa pitelemättömästi…

Janne Koskinen (YLE)

HBL, Kultur, 19.6.2016

Erotik och längtan direkt från 1700-talet

…Att få Les Agrémens-ensemblen från Belgien till Sveaborg var förstås rena lyxen och under ledning av Guy van Waas hördes en utdrag ur Grétrys komiska opera Le tableau parlant och balett Cephale och Procris, tillsammans med satser ur Glucks Orfeus och Eurydike och Johann Christian Bachs Amadis des gaules.

I en formation med nio musiker(stråkkvartett, två horn, flöjt, oboe och van Waas själv vid fortepianot) gav Les Agrémens ett både lätt och snärtigt och härligt musikaliskt intryck…

Wilhelm Kvist